skip to Main Content

Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617 – 1721

Savon historian II.2 osa kuvaa maakunnan oloja Ruotsin suurvallan paineessa. Kruunu mobilisoi valtakunnan voimavarat veroina ja sotilaina. Osa väkeä väisti näitä rasituksia ja haki helpompia oloja muualta.

Kotiinjääneiden piti lisätä työtään täyttääkseen kruunun vaatimukset. Kaskitalous tehostui. Savo tuotti pääosan Viipurin viemästä tervasta, jota tuli Lappeenrantaan Iisalmesta ja Pielavedeltä asti. Kauppaa käytiin Pohjanmaallakin, ja savolaiset pysyivät siten riippumattomina kaupunkiporvarista.

Savon yhteiskunta kerrostui, kun sotilasaateli toi tänne kartanokulttuurin. Tämän kulutustavat sävyttivät elinkeinojakin.

Puhdasoppisena aikana kirkkojärjestys lujittui ja kansanopetus alkoi. Lukutaito nousi idulle, mutta vanhat uskomukset elivät uuteen kauteen.

Yhteydet Eurooppaan toimivat poikkeuksellisen vilkkaina. Savolaiset sotivat Baltiassa, Venäjällä, Puolassa ja Saksassa. Nihdit rakensivat sillan Lech-virran yli keväällä 1631, ja rakuunat kaatuivat viimeiseen mieheen Lundissa joulukuussa 1676.

Kirjoittaja

Saloheimo, Veijo

s. 1924 Tohmajärvellä, FT 1971, Karjalan tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija 1971-89, Joensuun yliopiston dosentti 1973-, professori 1983.

Savon Säätiö

ISBN 951-98440-0-7 sid/kl

ISBN 951-98440-1-5 ns

Keltainen Kirjan Kansi, Jossa Kaksi Vaakunalippua

Sisällysluettelo

Back To Top