skip to Main Content

Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet

Savon historian ensimmäinen osa sisältää maakunnan asuttamisen ja kulttuurin varhaisvaiheet vuosituhansien takaa aina siitä lähtien, kun ensimmäiset ihmiset liikkuivat Savon alueilla. Esihistorian osuuden kirjoittaja on dosentti Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander, arkeologiemme eturivin tutkijoita, joka ase-, puku- ja korulöydösten erikoistuntijana suuntaa kernaasti katseensa myös esihistorian yhteisöllisen elämän valaisuun. Kirjan toinen jakso käsittelee esihistoriallisen ajan alun Pähkinäsaaren rauhasta vuoteen 1534. Sen kirjoittaja on Suomen historian varhaisten vuosien arvostettu erikoistuntija professori Kauko Pirinen, jonka jo julkaistu esitys Savon 1500-luvusta on ehtinyt saavuttaa suurta tunnustusta.

Tässä teoksessa hahmottuu nyt ensimmäisen kerran kokonaiskäsitys sisäisen Suomen kehityksestä esihistorian vuosituhansina. Lähes 8000 vuoden pituinen muinaisuus avautuu aiemmin tunnettujen ja runsaiden uudislöytöjen heijastamana sekä viimeisimmän arkeologisen tietämyksen ja uusien tutkimusmenetelmien valossa. Kuva Savon menneisyydestä ja alkuperäisistä asuttajista rakentuu uudella ja aikaisempia käsityksiä ravisuttavalla tavalla. Runsas ja edustava tätä teosta varten valmistettu kuvamateriaali julkaistaan nyt suurelta osin ensimmäistä kertaa ja se kiinnostaa yhtä lailla tutkijoita kuin tavallisia lukijoitakin.

Kirjallisiin lähteisiin Savo ilmaantuu ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhan rauhansopimuksessa, ja näin vuodesta 1323 tulee tavallaan Savon keskiajan alkamisvuosi. Muita ajanjakson merkkipaaluja ovat itärajan muotoutuminen, savolaisten ja hämäläisten välienselvittelyt maakunnan länsirajalla sekä Olavinlinnan rakentaminen, joka painoi leimansa savolaiseen yhteiskuntaan monella tavalla. Savon keskiaika tutustuttaa myös savolaisiin sukuihin, asuttamiseen ja elinkeinoelämään.

Savon maakuntahistoria saa tämän teoksen myötä täysin uudistetun perustan. Savon maakunnan vaiheet on nyt selvitetty yhtenäisesti vuoteen 1617 saakka. Professori Kauko Pirisen kirjoittama Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617 ilmestyi 1982 ja runsaasti sitä aikaisemmin sarjan III osana professori Kaarlo Wirilanderin Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kun väliinjäävä jakso (1617-1721) lähivuosina valmistuu, on Savon maakuntahistoriasarja valmis jo kunnallishallinnon uudistukseen saakka.

Kirjoittaja

Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa
Pirinen, Kauko

Kustannuskiila Oy
ISBN 951-657-216-2

 

ALKULAUSE

Ajatus Savon maakuntahistorian aikaansaamisesta tuli ensi kertaa julkisuudessa lausutuksi vietettäessä Savon vanhimman seurakunnan, Mikkelin maaseurakunnan 600-vuotisjuhlaa kesällä 1929. Ratkaisevaksi asian liikkeeseen lähdölle muodostui seuraavan vuoden syksynä Mikkelin maalaiskunnan kunnanvaltuuston aloitteesta pidetty kokous, johon osallistui kuntien ja seurakuntien edustajia kautta Savon. Yksimielisesti yhdyttiin kannattamaan aloitetta “koko Savon yhtenäisen maakunta- ja heimohistorian aikaansaamiseksi” ja asetettiin maaherran puheenjohdolla “maakunnan eri osia ja väestöpiirejä edustava Savon historian työvaliokunta”, kuten päätösten sisältö sittemmin myös Savon historian I osan johdantosanoissa lukijoille esiteltiin. 1930-luvun vaikean talouslaman väistyttyä työvaliokunta puolestaan saattoi 1936 asettaa tutkijoista kutsutun pysyvän Savon historian toimituskunnan huolehtimaan teoksen sisällön suunnittelusta, kirjoittajain kiinnittämisestä sekä työn toteutuksesta.

Savon historian kirjoittaminen on siten alusta lähtien tapahtunut maakunnan kuntien ja seurakuntien toimeksiannosta. Kun Savon historian työvaliokunnan työtä jatkamaan 1955 muodostettiin Savon Säätiö, senkin keskeisimpänä tehtävänä on kuntien ja seurakuntien myötävaikutuksella huolehtia Savon historian kirjoitustyön taloudellisista edellytyksistä.

Savon historian I osan julkaisemiseen nyt toisena, kokonaan uudistettuna laitoksena on antanut aiheen Savon maakunnan vanhinta menneisyyttä koskevan tiedon aivan olennainen muuttuminen sitten I osan ilmestymisen neljäkymmentä vuotta sitten.

Kun vuonna 1947 silloinen Savon historian toimituskunta ­– sen muodostivat professorit Martti Ruuth ja Leo Harmaja, piispa Ilmari Salomies, professori Kaarlo Teräsvuori ja tohtori Heikki Waris – laati alkulauseen teossarjan I osaan, se viittasi seikkoihin, jotka olivat vaikeuttamassa ensimmäisen kiinteän kuvan luomista Savon kaukaisimmasta menneisyydestä: “Ensinnäkin on Savon historiaa tähän mennessä vain suhteellisen vähän tutkittu. Kun monet Savon historian tärkeät ja keskeiset kysymykset ovat jääneet vaille järjestelmällistä käsittelyä, toimituskunnan on täytynyt asiantuntijoilla teettää eräitä erityiskysymysten selvittelyjä, jotta varsinaiseen historian kirjoittamiseen päästäisiin käsiksi.” – Toinen peruspuute koski alkuperäistä lähdeaineistoa. “Verrattuna moniin muihin Suomen maakuntiin on Savon esihistoriaa ja keskiaikaisia oloja valaiseva lähdeaineisto määrältään vähäistä. Keskiajan olosuhteitten valaisemiseksi on monin paikoin ollut pakko käyttää 1500-luvun asiakirjojen antamaa epäsuoraa valaistusta —.” Kaikkiaan I osaa kirjoitettaessa “useissa tapauksissa pakostakin on täytynyt joko rajoittaa esitys yleispiirteiseen hahmotteluun tai jättää jokin kysymys avoimeksikin.”

Savon historian I osan ilmestymisen jälkeen kuluneena neljänä vuosikymmenenä tapahtunut tutkimustilanteen muutos sisältää ensimmäisen toimituskunnan suuresti kaipaaman Savon menneisyyteen liittyvien suppeampien tai laajempien erityistutkielmien määrän runsaan ja jatkuvan kasvun. Varhaisiin vuosisatoihin palautuvan paikan- ja henkilönnimistön perusteellinen kokoaminen ja järjestäminen monien maakuntien alueilta tarjoaa osaltaan entistä tehokkaamman pohjan mm. maakuntahistoriassa niin keskeisten asutusongelmien selvittelyyn. Myös tätä uudistettua I osaa varten tehdyt järvenpohjien paleoekologiset tutkimukset antavat uudella tieteellisellä menetelmällä entistä täsmällisempää tietoa Savon menneisyydestä.

Suhteellisesti kaikkein suurin muutos on tapahtunut tuhansia vuosia käsittävän esihistoriallisen Savon valaisemisen mahdollisuuksissa. Kuten tämän uudistetun laitoksen asianomainen kirjoittaja johdannossaan lähemmin selvittää, arkeologinen löytöaineisto on lisääntynyt hyvin suuresti ja samaan aikaan sijainniltaan siinä määrin levittäytynyt maakunnan eri puolille että harvat pitäjät enää ovat vailla osuutta Savon arkeologisen ilmeen hahmottumiseen. Kun esihistorian arviointiin lisäksi ovat vaikuttamassa koko Suomen esihistoriaan liittyvien näköalojen muutokset, on näyttänyt perustellulta varata uudistetussa Savon historian I osassa esihistorian käsittelyyn aikaisempaa huomattavasti enemmän tilaa. Tämä painotus yltää myös kuvitukseen, joka tekstiä vastaavasti on entistä verrattomasti runsaampi ja Savon alueen uusimpia löytöjä myöten tätä kirjaa varten tuoreeltaan valikoitu.

Vuoden 1947 I osan laatiminen oli jaettu neljän kirjoittajan kesken. Nyt uudistettu sisältö on keskitetty kahdelle tekijälle: Savon esihistoriaa käsittävän osuuden on kirjoittanut dosentti Pirkko-Liisa Lehtosalo – Hilander, keskiaikaa käsittelevän osuuden professori Kauko Pirinen. Siten tässä kuten teoksen myöhemmissäkin osissa kukin Savon historian kausi on toteutettu yhden tekijän kokonaistyönä. Tämän osan nyt ilmestyttyä professori Pirisen tekijänosuus Savon historian kokonaisuudessa on kasvanut kattamaan yli kolme vuosisataa. Näin on tarjoutunut mitä suotuisin mahdollisuus Savon kehityksen siirtymisen keskiajan viimeisistä vuosisadoista uuden ajan puolelle hahmottumiseen eheäksi kokonaisuudeksi.

Lopuksi Savon historian toimituskunta haluaa Savon Säätiön välityksellä osoittaa kiitoksensa Savon kunnille ja seurakunnille, joiden myönteinen suhtautuminen on tehnyt mahdolliseksi I osan uudistetun laitoksen toteuttamisen.

Syyskuussa 1987
Savon historian toimituskunta

Martti Ruutu
Ohto Manninen
Arvo M. Soininen
Kauko Pirinen
Heikki Waris
Hannu Soikkanen
Kaarlo Wirilander
Antero Nederström

Back To Top