skip to Main Content

Suomen Pankin kultavaranto vaarassa

Suomen Pankin haarakonttoreiden tilanne määräytyi sisällissodan aikana pitkälti rintamalinjojen mukaan. Pääpiirteissään punakaartien hallitsema Suomi sijaitsi linjan Pori–Heinola–Lappeenranta–Rautu eteläpuolella. Tällä alueella oli seitsemän Suomen Pankin haarakonttoria eli Porin, Turun, Tampereen, Kotkan, Hämeenlinnan, Viipurin ja Pietarin haarakonttorit. Näiden haltuunotto tapahtui varsin suoraviivaisesti ilman edeltäviä neuvotteluja.

Dramaattisimmat tapahtumat koetettiin kuitenkin varsinaisen sotatoimialueen ulkopuolella Kuopion haarakonttorissa. Suomen Pankin kultavaranto oli ensimmäisen maailmansodan sytyttyä siirretty Helsingistä turvallisemmaksi uskottuun Kuopioon. Kultakassan kirjanpidollinen arvo oli 42 miljoonaa markkaa, mutta todellinen arvo oli merkittävästi korkeampi.

Kultavaranto oli siirretty Kuopioon melko vähin äänin, mutta ilmeisesti Kansanvaltuuskunnassa oltiin asiasta tietoisia. Niinpä jo 28.1.1918, siis ennen Suomen Pankin pääkonttorin ottamista Kansanvaltuuskunnan haltuun, Kuopion punakaartin paikallinen päällikkö Antti Mäkelin sai Helsingistä punakaartin pääesikunnan päällikön Eero Haapalaisen allekirjoittaman sähkeen, jonka mukaan Kuopion haarakonttori olisi asevoimin vallattava ja pidettävä punakaartin hallussa. Myös konttorin komisarius A. O. Wallenius sai tiedon uhkaavasta tilanteesta, jolloin hän yhdessä paikkakunnan poliisimestarin kanssa ryhtyi organisoimaan haarakonttorin puolustusta mahdollista valtausta vastaan.

Samalla hän ilmoitti Mäkelinille noudattavansa ainoastaan Suomen Pankin vanhan johtokunnan nimissä annettuja määräyksiä. Mukaan puolustukseen saatiin runsaasti vapaaehtoisia, jotka onnistuivat torjumaan 1.–3.2.1918 tehdyt valtausyritykset. Mäkelinin johtama punakaarti joutuikin vetäytymään koko kaupungista ja Kuopion konttorin toiminta normalisoitui ilman taloudellisia menetyksiä. Onnistuminen valtausyrityksen torjunnassa oli ehkä yllättävää, sillä punakaartilaisilla oli Kuopiossa aseita moninkertaisesti valkokaartilaisiin verrattuna.

 

Lähteet: Kuusterä, Antti & Tarkka, Juha, Suomen Pankki 200 vuotta. Keisarin kassasta keskuspankiksi. Osa 1. Helsinki 2011.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top